Kotimaiseen laatuun luottaen

Vaalan Veneheiton kylässä maatalousyhtymä Korholaa pyörittävät Markku Korhonen ja Juho Kilpeläinen rakennuttivat pari vuotta sitten uuden navetan. Suunnitelmat olivat valmiina jo vuosia sitten, mutta perisuomalainen valitusprosessi pani aikataulun kokonaan uusiksi. Kilpeläinen muistelee, että navetan ympäristölupaa piti käsitellä valituksen takia Helsinkiä myöten. Mutta loppujen lopuksi lupa tuli alkuperäisen hakemuksen mukaisena. Yhteiskunnalle aiheutuneita kuluja tämän tyylisestä kiusanteosta ei voi kuin arvailla.

Pitkäksi venyneen ympäristöluvan valitusprosessin takia tai ansiosta 104 lypsylehmäpaikan navetta seisoo nyt alunperin suunniteltua paikkaa suotuisammalla paikalla.

Onni onnettomuudessa

Samalla yrittäjät ovat myös tyytyväisiä aikaa vieneeseen valituskierteeseen. Prosessin aikana tilaa halkonut sähkölinja maakaapeloitiin ja näin navetalle saatiin parempi paikka puretun avolinjan paikalta. Myös piirustukset mietittiin uusiksi, ja vuonna 2018 valmistuneessa navetassa kaikki eläimet ovat näppärästi saman katon alla.

Uudessa navetassa on 104 paikkaa lypsylehmille. Navetan lypsyasema on 20-paikkainen, jossa karjan lypsy hoituu noin tunnissa. Juho Kilpeläisen mukaan karjaa on pyritty jalostamaan lypsynopeus huomioiden. Yrittäjät päätyivät asemalypsyyn, jossa hoitaja tapaa lehmät kaksi kertaa päivässä. Näin lehmien kuntoa tulee seuratuksi huomattavan tarkasti.

Kaikki maatalousyhtymä Korholan naudat ovat nyt saman katon alla. Poikimakarsinan kuivitus on sekä lehmien että syntyvien vasikoiden mieleen.

Raappakäytäviltä kerättävä liete mullataan pääosin nurmeen Agronicin vaunulla. Tilalla on peltoa viljelyssä 186 hehtaaria, josta valtaosa on nurmella. Viljaa viljellään vain sen verran, mitä nurmen uusiminen vaatii.

Paljon ensikkoja sisältävän karjan hieman yli 9000 kilon keskituotos on ollut mukavasti noususuunnassa.

Markku Korhosen mukaan kokonaisurakka oli turvallisin ratkaisu, Ja sillä säästyttiin yllätyksiltä ja kriisipalavereilta.

Urakan pilkkominen pelotti

Navetan rakentaminen oli yrittäjien mielestä järkevintä antaa ammattilaisten käsiin. Luonnollisesti rakennuksesta olisi osia voinut itsekin tehdä, mutta karjatilan kesäkiireet ovat sen verran sitovia, ettei täyspainoiseen rakentamiseen riitä aikaa.

– Kokonaisurakka oli meidän mielestämme turvallisin ratkaisu. Näin tiesimme hinnan ja aikataulun täsmälleen, jolloin pystyimme keskittymään maatilan hoitamiseen sen vaatimalla tarmokkuudella, Kilpeläinen perustelee.

Navettahanketta suunniteltaessa mielessä oli useita vaihtoehtoja. Kokonaisuuden pilkkominen useampaa osaurakkaan tuntui epäilyttävälle. Hankkeesta pitää olla vastuussa yksi ja sama taho, joka kykenee kertomaan myös lopullisen hinnan. Tarjolla oli myös ulkomaalaisia rakentajia, mutta mahdolliset kielitaitoasiat pudottivat nämä pois jo alkuvaiheessa.

Juho Kilpeläinen on tyytyväinen siitä, että VANAn kanssa vuoropuhelukin sujui rakentavassa hengessä.

Varteenotettavia rakennusliikkeitä ei niin vain löydy, jotka kykenisivät ottamaan uudenaikaisen navetanteon kokonaisurakkana.

– Olimme kuulleet surullisia kokemuksia ulkomailta johdettujen ja suomen kieltä taitamattomien rakentajien tekemien rakennushankkeiden ongelmista. Kriisipalavereja oli pidetty eikä lopputulos ollut tilaajan tavoittelema. Kiertelimme VANAn tekemiä kohteita ja tulimme vakuuttuneeksi, että siltä porukalta onnistuu myös meidän navetan teko, yrittäjät tilittävät.

Markku Korhonen (vas.) ja Juho Kilpeläinen ovat tyytyväisiä uudehkon navettansa toimivuuteen. Huolellinen suunnittelu on navettahankkeen onnistumisen perusedellytys.

Pohjat edellisenä kesänä

Navetan rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2018. Pakkasta oli rapsakat 28 astetta, mutta se ei tuntunut VANAn miehiä haittaavan. Edellisenä kesänä tilan väen tekemän pohjan päältä oli hyvä lähteä nostamaan betonirunkoista navettaa. Rakentaminen eteni selkeän sutjakasti aikataulun mukaan ja eläimiä voitiin ottaa sisään jo syyskuun puolella. Viljelijät poikkesivat päivittäin navettatyömaalla. Samoin VANAn miehet poikkesivat neuvottelemaan, kun jotain ongelmantynkää ilmeni.

DeLavalin 20-paikkaisen lypsyaseman rakentamisessa pidettiin VANAn ja yrittäjien välinen työmaapalaveri, jonka ansiosta aseman ergonomia saatiin paremmaksi.

Pieniä muutoksia tehtiin lennosta, mutta yllättävän vähillä viilauksilla hanke eteni, sillä suunnitteluun oli käytetty tarpeeksi aikaa. Esimerkiksi aseman valuissa mietittiin hetki yhdessä ja lopputuloksena saatiin alkuperäistä ergonomisempi ratkaisu.

Kilpeläinen ja Korhonen muistuttavat lopuksi, että vähintään vuosi pitää olla suunnitteluaikaa. Kiire tuppaa tuomaan mukanaan virheitä ja ikäviäkin yllätyksiä. Kun kaikki asiat on saatu sovituksi ja kirjatuksi ylös, itse rakentaminen sujuu varsin mallikelpoisesti.