Van(h)assa vara parempi

Minna ja Esa Markkula Saarijärven Lehtolasta miettivät muutama vuosi sitten parsinavettansa kohtaloa. Vuonna 1994 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilan navetassa oli tehty useampia remontteja ja laajennuksia. Mutta 40-paikkainen parsinavetta alkoi jäädä ajastaan jälkeen.

Minna ja Esa Markkula ovat tyytyväisiä, kun pystyivät hyödyntämään vanhaa navettaa. Näin kustannukset eivät karanneet ja lehmäpaikan hinta pysyi kohtuullisena.

Suunnitelmissa oli hetken kokonaan uuden navetan rakentaminen, mutta budjetteja hiottaessa ja vertailtaessa päädyttiin varsin pian vanhan entraamiseen ja laajentamiseen. Koska jatkajakin tuntui olevan halukas tilanpitoon, päätettiin vanha navetta nykyaikaistaa kertaheitolla.

Ammattilaiset apuun

Markkulat päättivät heti alussa, että hartiapankilla navettaa ei rakennettaisi, vaan toteutus uskottaisiin alan ammattilaisille. Hanke meinasi kuitenkin kariutua heti alkuunsa.

– Paikallisten kirvesmiesten mukaan suunnittelemamme navetan laajennus- ja uudistamishanke olisi heille liian vaativa, ja tunnettu navetoiden rakentaja puolestaan halusi keskittyä pelkästään uudisrakennuksiin. Onneksi DeLavalin myyntimies vinkkasi, että nivalalaiselta VANAlta kannattaisi kysyä, olisiko heillä osaamista ja kiinnostusta, Esa Markkula muistelee.

Kun suunniteltiin, vanhan navetan piirustuksiin sijoitettiin robottia useampaankin paikkaan. Suunnittelu tuntui jämähtäneen paikoilleen. Mutta kun Markkulat kuulivat VANAlla tulossa olevasta Robokopista, palaset alkoivat loksahdella paikoilleen.

Robokopissa oleva toimisto on vaatimaton, mutta käytännöllinen.

Robottikopista ratkaisu

Varsin pian VANAn kanssa saatiin piirustukset siihen malliin, että lyötiin kättä päälle. Sen jälkeen VANAn ammattilaiset kävivätkin reippaasti hankkeen kimppuun päälle painavasta talvesta huolimatta.

– Robokopissa on nokkelasti lyöty yhteen ja samaan konttiin lypsyrobotti, toimisto, vessa ja maitohuone. Sen voi näppärästi asentaa vanhan navetan kylkeen. Näin vanhan rakennuksen koko lattiapinta-ala jää vapaasti suunniteltavaksi karjan käyttöön, Markkulat kertovat tyytyväisinä.

Robokoppiin asennettiin VANAn hallilla robotti ja tilatankki sekä tehtiin kaikki sähkö- ja LVI-työt valmiiksi. Erikoiskuljetuksena paikalle tulleen kontin liittäminen navettaan sujui uskomattoman nopeasti. VANAn kautta saatiin työmaalle nimenomaan navettoihin perehtyneet sähkö- ja putkimiehet. Paikalliset, pienet sähkö- ja LVI-firmat eivät nimittäin välttämättä hallitse kaikkia nykyaikaisen navetan erikoisvaatimuksia ja ratkaisuja.

Navettarakentamiseen erikoistuneilta ammattilaisilta asennukset sujuivat talven karuudesta huolimatta näppärästi eikä laitteistojen toiminnassa ole ollut valittamista.

Vanhat laakasiilot ovat lehmien käytössä.

Lumesta ja pakkasesta huolimatta

Lokakuun 24. päivä 2017 aloitettiin työt. Työ tehtiin kahdessa osassa, jolloin vajaa 40 lypsylehmää oli mahdollista siirtää remontin edetessä navetan päästä toiseen. Nuorkarja ja umpilehmät olivat pihan toisella puolella väliaikaisessa hallissa.

Vanha ruokintapöytä pystyttiin hyödyntämään Väkirehun lehmät saavat kioskista ja tuorerehu tuodaan pienkuormaajalla ruokintapöydälle.

– Sunnuntaina, tammikuun 14. päivänä lehmät siirrettiin suunnitellusti parresta robotille. Sitten päästiin purkamaan parsipuolta. Katto ja seinät purettiin pois ja poistettavat betonirakenteet piikattiin järeillä koneilla. Ruokintapöytä pysyi samalla paikalla. Lunta ja pakkasta riitti, mutta viikon päästä aluskate ja seinärungot olivat paikoillaan, Esa Markkula luettelee hankkeen etenemisvaiheita.

Pääsiäisen tienoilla 2018 rakentaminen saatiin päätökseen. Uudessa navetassa on 67 paikkaa lypsyssä oleville lehmille ja 24 ummessa oleville. Minna ja Esa Markkula ovat erittäin tyytyväisiä, kun koko karja pikkuvasikoista lypsylehmiin ja poikiviin ovat saman katon alla.

Osin talven ankaruuden takia hanke hieman viivästyi, mutta Esa Markkulan mukaan rakentamista hidasti jonkin verran alkuperäisiin suunnitelmin tehdyt muutokset.

– Kompromisseja on aina tehtävä, kun pyrkii hyödyntämään vanhaa mahdollisimman paljon. Mutta kustannustehokkuutta etsittäessä huolellinen suunnittelu ja budjetointi kannattaa, Esa Markkula pohtii lopuksi.